Ihmisten terveysongelmat ovat harvoin puhtaan biologisia. Terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle hakeutuvilla on usein vaivoja, jotka liittyvät elintapoihin ja elämäntilanteeseen, joista tupakoinnin ja ravitsemuksen lisäksi mm. taloudelliset vaikeudet, ihmissuhdeongelmat, yksinäisyys ja työstressi vaikuttavat elämänlaatua alentavasti. Terveydenhuollossa tapaamme usein henkilöitä, jotka kamppailevat monien samanaikaisten ongelmien kanssa. Lisäksi heitä on mahdollista tavata vain muutamia kertoja.
Hyvä uutinen on se, että näistä reunaehdoista huolimatta lyhytkin hoito on mahdollista kohdentaa siten, että asiakas hyötyy tapaamisista. Seuraavassa esittelemme menetelmän, jonka avulla ihmisten käyttäytymiseen pystytään vaikuttamaan jo puolessa tunnissa.
KOHDENNETTU INTERVENTIO AUTTAA ASIAKASTA KOHTAAMAAN ONGELMAN UUDELLA TAVALLA
Kohdennettu hyväksymis- ja omistautumisterapian interventio (FACT, focused acceptance and commitment therapy) on kehitetty Yhdysvalloissa perusterveydenhuoltoon interventioksi tilanteisiin, jossa potilaalla on monia päällekkäisiä ongelmia eikä resursseja pitempään psykoterapiaan tai muuhun psykologiseen apuun ole. Malli havaittiin pilotoinnin jälkeen niin tehokkaaksi Uudessa Seelannissa, että se otettiin kansallisesti käyttöön perusterveydenhuollossa. Kyse ei siis ole psykoterapiasta vaan käyttäytymisasiantuntijan konsultaatiosta. Asiakasta tavataan n. 30 minuutin vastaanotolla keskimäärin kolme kertaa. FACT ei ole nopeutettua psykoterapiaa, vaan päinvastoin, siinä hidastetaan ja pysähdytään perusasioiden äärelle. Erityisesti pyritään kokemuksellisen yhteyden luomiseen asiakkaalle tärkeiden asioiden ja hänen käyttäytymisensä luoman ristiriidan välille. Motivoivan haastattelun tuntevat voivat tunnistaa paljon samankaltaisuuksia työskentelyssä.
Kohdennetussa HOT-interventiossa terveydenhuollon työntekijän toimintaa ohjaa funktionaalinen analyysi. Työntekijä pyrkii havainnoimaan kokemuksellista välttämistä, eli tekijöitä, jotka ylläpitävät asiakkaan ongelmaa ja mitä asiakkaan käyttäytyminen palvelee. Analyysille haetaan vahvistusta asiakkaan kokemuksesta ja sen avulla interventio voidaan kohdentaa tehokkaasti asiakkaalle merkityksellisiin asioihin. Tunteet kertovat käyttäytymisen funktiosta, eli onko jokin ongelmallista ja vältettävää ja mitkä asiat ovat haluttuja tai neutraaleja. Sekä kehonkielen että käytettyjen sanojen ja kielen huomioiminen on tärkeää. Näitä havaintoja voidaan sanallistaa tapaamisella tai ne voivat toimia informaationa siitä, mikä voisi olla toimivin tapa toimia kussakin tilanteessa.
MITÄ TAPAHTUU KÄYTÄNNÖSSÄ?
Tapaamisen aluksi kerrotaan, mitä asiakas voi tapaamiselta odottaa: kuka olen ja mitä voin sinulle tarjota. Interventio alkaa lyhyellä alkuhaastattelulla, jonka avulla pyritään luomaan nopeasti laaja kuva asiakkaan elämäntilanteesta, vahvuuksista ja alueista, joilla hän kokee ongelmia. Tärkeät ihmissuhteet, työ/opiskelu, palauttava vapaa-aika ja terveys käydään läpi löyhästi strukturoitujen kysymysten avulla ja pyritään auttamaan asiakasta huomaamaan hänen itsensä kokema tyytyväisyys eri elämänalueisiin. Haastattelun jälkeen pyritään löytämään yksi ongelma/ongelma-alue, johon tapaamisella keskitytään. Asiakas valitsee ongelma-alueen itse ja työntekijä tukee tarvittaessa. Asteikkokysymykset auttavat ongelman valinnassa, jos ongelma on melko mitätön (0 – 10 asteikolla alle 7) ei sitä yleensä kannata käsitellä, vaan löytää ongelma, jonka kanssa asiakas sillä hetkellä kokee todella kamppailevansa. Tällöin asiakkaalla on todennäköisesti riittävästi muutoshalukkuutta ja motivaatiota työskennellä asian kanssa.
ASIAKKAALLE ESITETTÄVÄT KYSYMYKSET
- Milloin ongelma on saanut alkunsa? Milloin asiakas muistaa, että ensimmäisen kerran ongelma tuli hänen elämäänsä?
- Mikä laukaisee ongelman, onko henkilöitä, tilanteita tai paikkoja, jotka saavat sen tulemaan esiin tai pahentumaan?
- Millä tavalla ongelma on vaihdellut eri aikoina? Onko se aina ollut yhtä hankala vai onko ongelma ollut eri aikoina erilainen?
- Mitä asiakas on jo tehnyt selviytyäkseen ongelmasta ja miten nämä keinot ovat toimineet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?
PSYKOLOGINEN JOUSTAVUUS TYÖSKENTELYN KOHTEENA
Kohdennetussa HOT-interventiossa havainnoidaan kolmea psykologisen joustavuuden pilaria: ihmisen kykyä olla tässä ja nyt (tietoinen läsnäolo), halukkuutta olla epämiellyttävien mielen sisältöjen kanssa sekä omistautumista arvojen mukaiselle elämällä. Lyhyessä interventiossa vahvistetaan usein tiettyä psykologisen joustavuuden pilaria enemmän kuin toista.
SANOISTA TEKOIHIN
Kun olemme asiakkaan kanssa yhdessä määritelleet ongelman ja saaneet kuvan siitä, miten se vaikuttaa hänen elämäänsä ja olemme käyneet läpi aikaisempia tapoja ratkaista ongelmaa ja lisänneet joustavuutta ongelmaan suhtautumisessa. Seuraavaksi pyrimme yhdessä asiakkaan kanssa löytämään jonkin teon, jonka asiakas voisi tehdä arjessaan. Tämän teon toteutumisen todennäköisyyttä arvioidaan kysymyksellä ”kuinka luottavainen olet asteikolla 0-10, että teet tämän asian?”. Jos vastaus on alle seitsemän tällä asteikolla, pohditaan miten tavoitteesta voisi saada realistisemman tai olisiko hyvä valita jokin toinen tavoite. Käyttäytyminen voi vahvistua vain, jos se toteutuu ja sen seuraukset koetaan mielekkäiksi. On myös huomattavasti helpompi aloittaa uutta käyttäytymistä, kuin lopettaa vanhaa.
LOPUKSI
Yhdellä tapaamisella voimme siis saavuttaa varsin paljon. Ongelma saa selkeämmän muodon ja sanoituksen, siihen saa uudenlaisen näkökulman. Voimme toimia arjessamme eri tavalla kuin ennen, mikä voi katkaista ongelmaa ruokkivan noidankehän. Käyttäytymisanalyysin näkökulmasta pääsemme kiinni uudenlaisiin vahvistajiin, kun muutamme käyttäytymistä.
Haluatko tietää lisää? Ole yhteydessä Arvoon, niin kerromme mielellämme lisää!
Lähteet:
Strosahl, Robinson & Gustavsson (2012). Brief interventions for Radical Change. Principles and Practice of Focused Acceptance and Commitment Therapy. New Harbinger Publications
Robinson, P. (2019). Basics of Behavior Change in Primary Care. SpringerBriefs in Psychology
Arroll ym. (2021). FACT effectiveness in primary care; a single visit RCT for depressive symptoms. The International Journal of Psychiatry in Medicine, 0(0), 1-12. 0(0), 1-12. SAGE DOI: 10.1177/00912174211010536
Dochat, Wooldridge, Herbert, Lee & Afari (2021). Single-session acceptance and commitment therapy (ACT) interventions for patients with chronic health conditions: A systematic review and meta-analysis. Journal of Contextual Behavioral Science, 20, 52-69.
Glover ym. (2016). The efficacy of Focused Acceptance and Commitment Therapy in VA primary care. Psychol Services. 2016 May;13(2):156-161. doi: 10.1037/ser0000062. PMID: 27148950.
Kanzler ym. (2022). Addressing chronic pain with Focused Acceptance and Commitment Therapy in integrated primary care: findings from a mixed methods pilot randomized controlled trial. BMC Prim Care. 2022 Apr 14;23(1):77. doi: 10.1186/s12875-022-01690-2. PMID: 35421949; PMCID: PMC9011950.
Ruiz ym. (2020). Efficacy of a two-session repetitive negative thinking-focused acceptance and commitment therapy (ACT) protocol for depression and generalized anxiety disorder: A randomized waitlist control trial. Psychotherapy (Chic). Sep;57(3):444-456. doi: 10.1037/pst0000273. Epub 2020 Jan 16. PMID: 31944806.
