Kognitiivinen käyttäytymisterapia ryhmäterapiana – tehokas ja vaikuttava hoitomuoto

Mitä on kognitiivinen käyttäytymisterapia ryhmässä?

Kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) toteuttaminen ryhmämuotoisena on vaikuttava ja näyttöön perustuva psykoterapiamuoto. Sitä käytetään psyykkisten, interpersoonallisten ja somaattisten haasteiden hoidossa. Ryhmäterapia voi olla lyhytkestoinen interventio tai pidempi psykoterapiaryhmä, kuten yksilöpsykoterapiassakin. Hoidon kohteena voi olla yksittäinen häiriö tai useat eri häiriöt yhtä aikaa, jolloin psykoterapia on suunniteltu transdiagnostiseksi hoitomalliksi ja psykoterapiamenetelmät kohdistetaan oireiden taustalla vaikuttaviin psykologisiin prosesseihin.  KKT-ryhmäterapian tyypillisiä piirteitä ovat selkeä rakenne, psykoedukaatio, harjoitukset, kotitehtävät ja vuorovaikutus – sekä ryhmäläisten kesken että ryhmäläisten ja ohjaajan välillä

Ryhmäterapia lisää vaikuttavan ja kustannustehokkaan hoidon saatavuutta ja siksi sen kehittäminen on tärkeää. Tutkimustulokset tukevat ajatusta, että hoitojen valintaa yksilöpsykoterapian ja ryhmässä toteutettavan psykoterapian välillä voidaan tehdä huomioimalla yksilölliset tarpeet, aikataulu ja hoidon saatavuus.

Kuinka psykoterapiaryhmä eroaa yksilöpsykoterapiasta?

Ryhmämuotoinen kognitiivinen käyttäytymisterapia sisältää samoja elementtejä kuin yksilöpsykoterapia, mutta menetelmiä on muokattu ryhmäkontekstiin sopiviksi. Kognitiivisen käyttäytymisterapian ryhmäterapiassa käsitellään käyttäytymistä, tarpeita, tunteita ja kognitioita oppimisteorioiden näkökulmasta. Eroja eri KKT-ryhmäterapioiden välillä on havaittavissa liittyen ryhmän kokoonpanoon, struktuurin määrään ja terapeutin interventioihin. Manuaalisoiduissa hoidoissa menetelmät on valittu valmiiksi, mutta ryhmäterapeutti käyttää omaa harkintaansa siinä, kuinka paljon myös strukturoiduissa ryhmissä ryhmäsuunnitelmaa voi muokata yksilöllisten tai ryhmän tarpeiden mukaan.

Ryhmäterapiasta puhuttaessa viitataan useasti ryhmädynamiikkaan tai ryhmäprosesseihin, joilla yleensä tarkoitetaan ryhmässä tapahtuvia ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä. Vaikka oppimisperiaatteet ovat keskeinen muutostekijä ryhmäterapiassakin, ryhmäilmiöiden tunnistaminen ja hyödyntäminen on myös keskeinen osa ryhmähoitoa. Psykoterapiaryhmässä tavoitteena on prosessin ja menetelmien symbioosi, ei valitseminen niiden välillä. Kognitiivisen käyttäytymisterapian ydin – funktionaalinen käyttäytymisanalyysi – auttaa myös ryhmäprosessien ymmärtämisessä ja siinä, kuinka ryhmäterapeutti voi vaikuttaa esimerkiksi ryhmäkoheesion ja allianssin positiiviseen kehitykseen, jotka ovat tutkitusti tärkeimmät vaikuttavuutta lisäävät ryhmäprosessitekijät.

Ryhmäterapian edut

Ihmisellä on luontainen tarve kuulua ryhmään ja tulla hyväksytyksi siinä. Ryhmäkonteksti tarjoaa enemmän luontaisia oppimismahdollisuuksia kuin yksilöpsykoterapia, koska ryhmä muistuttaa tosielämän luontaisia tilanteita ja ryhmiä, joissa ihminen toimii. Ryhmäterapiassa ryhmää hyödynnetään psykoterapiamenetelmien toteuttamisessa kaikissa psykoterapian vaiheissa. Ryhmään osallistuneet ihmiset kokevat merkityksellisenä myös vertaistuen saamisen, normalisoinnin ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Ryhmässä voi oppia muiden kokemuksista ja usein muiden ryhmäläisten ajatukset sekä näkemykset koetaan tärkeinä ja neutraalimpina kuin terapeutin. Ryhmässä osallistuja saa monta mallia, harjoituskumppaneita esim. rooliharjoituksiin, havainnoitavia kohteita sekä vertaisia, joiden kanssa jakaa asioita. Ryhmässä työskentely lisää yleensä asiakkaiden sitoutumista psykoterapiaan ja auttaa motivoitumisessa omatoimiseen harjoitteluun ryhmätapaamisten välillä. Kustannustehokkuudessa ryhmäterapia on ylivoimainen verrattuna yksilöhoitoon.

Ryhmäterapian vaikuttavuuteen liittyviä tekijöitä

Ryhmässä toteutettu KKT psykoterapia on tehokas ja yksilöpsykoterapiaan verrattavissa oleva hoitomuoto erilaisia psykiatrisia häiriöitä hoidettaessa. Ryhmäterapian tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät ovat hyvin monimutkaisia verrattuna yksilöpsykoterapiaan, koska ryhmäkontekstissa on useita keskenään vuorovaikutuksessa olevia muuttujia. Tärkeimpinä asiakkaiden edistymistä selittävinä tekijöinä voidaan pitää 1) psykoterapiaviitekehykseen liittyviä muutostekijöitä, 2) ryhmäprosesseja, 3) potilaaseen, 4) ryhmän rakenteeseen ja 5) ryhmän ohjaajaan liittyviä tekijöitä, joista viimeisin on vastuussa neljän edellisen tekijän yhdistämisestä ja tasapainottamisesta.

Kiinnostuitko KKT-ryhmäterapiasta?

Haluaisitko tietää lisää kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta ryhmämuodossa tai psykoterapiaryhmän ohjaamisesta? KKT-Keskus Arvossa, Tampereella, tarjoamme koulutusta ja työnohjausta aiheeseen liittyen.
Ota rohkeasti yhteyttä!

Lue lisää Katja Sillmanista.

Lähteitä:

Bieling, P.J., McCabe, R. & Antony, M.M. (2022) Cognitive-Behavioral Therapy in Groups. Second Edition. Guilford Press. New York.

Burlingame, G.M. & Strauss, B. (2021) Efficacy of Small Group Treatments: Foundation for Evidence-Based Practice. Teoksessa Barkham, M., Lutz, W. & Gastonguay, L.G. (2021) Bergin and Garfield’s Handbook of Psychotherapy and Behavior Change. 50th Aniversary Edition. New Jersey. John Wiley & Sons, Inc.

Yalom, I.D. & Leszcz, M. (2020) The Theory and Practice of Group Psychotherapy (6.Painos). Hachette Book Group. Inc. New York.